Eräs mieleenpainuva kokemus oli, kun olin lapsena Lappeenrannan legendaarisissa humppafestifaaleissa myymässä kolmena kesänä marjoja, lakritsia, humppapaitoja ym.
Festifaalien humppamaratonit onkin nähty elävänä. Vaikka ikää on tällä hetkellä ”vasta” 49, on Lappeenrannan torielämä tullut siten tutuksi yli 40-vuoden takaa.
Kävin ala-asteen Peltolan koulussa – yläasteen ja lukion Kimpisessä. Kokonaisuutena aika oli hyvää kaikin puolin. Hyvät kaverit ja harrastukset kantoivat arkea. Lappeenrannassa oli jo silloin mahdollisuuksia tehdä paljon asioita. Kirjasto, uimarannat, liikuntapaikat, monari ym. tulivat tutuiksi.
Lukiossa yleisurheilu muuttui tavoitteellisemmaksi. Voitin 18-vuotiaiden Suomen mestaruuden kolmiloikassa. Tuntui, että maailma on avoinna. Toisaalta muutoksetkin tulivat äkkiä: Isäni kuoli yllättäen vuonna 1989. Olin silloin valmistumassa lukiosta. 1990-luvun alun lama oli juuri tulossa ja perheen kannalta hankalaan aikaan.